Tasapuolinen kohtelu ja syrjimättömyys työpaikalla ja työnhaussa kuuluvat jokaiselle

Juttu julkaistu alun perin Paltan sivuilla 12.3.2021 osana Paltan Työ&Elämä -juttusarjaa.

Työyhteisöt ovat tänä päivänä yhä monimuotoisempia: samalla työpaikalla työskentelee yhä useammin muun muassa eri ikäisiä, eri taustoista tulevia ja eri tavalla ajattelevia työntekijöitä. Monimuotoisuus työelämässä on rikkaus: parhaimmillaan se laajentaa työyhteisön osaamis- ja kokemuspohjaa, synnyttää uutta ajattelua ja ideoita, luo vuorovaikutusta ja työhyvinvointia. Monimuotoinen työyhteisö on myös vetovoimatekijä, joka lisää työnantajan houkuttelevuutta.

Työnantajan vastuulla on varmistaa, että jokaista samassa asemassa olevaa työntekijää kohdellaan samanlaisissa tilanteissa tasapuolisesti ja ketään syrjimättä. Paitsi työntekijöihin, sama vaatimus ulottuu myös työnhakijoihin: tasapuolinen kohtelu on huomioitava jo työhönottovaiheessa ja työpaikkailmoitusta julkaistaessa.

Syrjintäkiellosta sekä tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta säädetään työsopimuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa sekä tasa-arvolaissa.

Syrjintäkielto

Syrjinnällä tarkoitetaan kohtelua, jossa jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Syrjintä voi olla myös välillistä, jolloin näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tasa-arvolain mukaan työntekijöitä ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Työntekijöiden asettaminen eri asemaan on sallittua, jos siihen on työhön ja sen tekijälleen asettamiin edellytyksiin nähden hyväksyttävä syy. Syyn tulee olla objektiivisesti hyväksyttävä.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus

Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että toisiinsa verrattavia työntekijöitä tulee kohdella samankaltaisissa tilanteissa yhdenvertaisesti. Tasapuolisuutta arvioidaan työnantajakohtaisesti ja tasapuolisuuden vaatimus edellyttää johdonmukaisia toimenpiteitä työnantajalta suhteessa työntekijöihinsä.

Tasapuolisuuden vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa, jos poikkeaminen on perusteltua työntekijän tehtävät ja asema huomioon ottaen. Esimerkiksi kannustavien palkkausjärjestelmien käyttäminen on mahdollista ilman, että loukataan tasapuolisuuden vaatimusta. Poikkeaminen voi johtua myös työn luonteesta tai työolosuhteista.

Tasapuolisen kohtelun vaatimukseen kuuluu myös määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden kohtelu tasavertaisesti vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöiden nähden. Määrä- ja osa-aikatyöntekijöiden työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen keston tai työajan pituuden vuoksi soveltaa muita epäedullisempia työehtoja. Erilaisten työehtojen soveltaminen on kuitenkin mahdollista, jos se voidaan perustella asiallisin syin.

Työnhakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti

Syrjintäkielto on voimassa koko työsuhteen ajan, myös työhön otettaessa. Työpaikkailmoitukset on laadittava huolellisesti: niissä ei saa olla syrjiviä vaatimuksia esimerkiksi kielitaidosta, sukupuolesta tai iästä ilman että hakukriteereille on olemassa hyväksyttävä työstä johtuva peruste. Selkeät, ennalta määritellyt kriteerit tukevat myös objektiivista päätöksentekoa rekrytoinnin edetessä.

Syrjintä voi joskus olla myös tahatonta. Rekrytoijalla voi olla omia tiedostamattomia ennakkoluuloja tai ajatusmalleja, jotka huomaamatta vaikuttavat arvioon työnhakijasta.

Yhdenvertaisen hakumenettelyn varmistamiseksi viime aikoina keskusteluun on noussut etenkin anonyymi rekrytointi. Siinä työnhakijoiden yksilöivät tiedot eivät ole rekrytoijan tiedossa haun ensi vaiheessa, vaan hakijoiden vertailu kohdistuu heidän osaamiseensa ja pätevyyteensä työtehtävää ajatellen. Hakijan nimi ja muut tiedot selviävät vasta sen jälkeen, kun on päätetty, eteneekö hakija jatkoon ja haastatteluun.

Suomessa anonyymiä rekrytointia on lähdetty kokeilemaan etenkin kunta-alalla, ja kiinnostus tätä hakumenettelyä kohtaan on kasvanut myös yrityksissä.


Perehdy tarkemmin rekrytointiin ja muihin työsuhteen ehtoja määrittäviin tekijöihin Paltalexin Rekrytointi, työsuhteen ehdot ja työnantajan direktio-oikeus -koulutuksessa tiistaina 15. marraskuuta. Ilmoittautumisaika päättyy 8.11., joten ilmoittaudu mukaan nyt!


Kouluttajana toimii Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkina-asiantuntija Jukka Aho

Tutustu kaikkiin Paltalexin syksyn koulutuksiin koulutuskalenterissamme.